Olimme viime viikonloppuna ystäväporukan kanssa viettämässä rentouttavaa mini-lomaa Mikkelissa Kekkolan kartanossa ratsastuksen (toiset enemmän ja toiset vähemmän), hyvän ruoan ja juoman merkeissä. Viikonloppu oli räätälöity toiveidemme mukaan ja lauantai-iltapäivän pääohjelmanumerona oli riista-aiheinen kokkauskurssi kartanon kokin opastuksella. Markus Maulavirran oppi-isäkseen nimenneen Temen hermoissa taisi olla pitelemistä kun 10 varsin äänekästä ja hurttia huumoria heittävää aikuista istui ruokapöytään kuulemaan illan menusta ja sen valmistuksesta. Pääsimme kerrallaan ehkä lauseen verran eteenpäin menun läpikäymisessä ennen kuin joku taas keksi jotain vitsikästä tai muuten vaan perverssiä sanottavaa joko ruoasta, sen valmistuksesta tai jostain aivan muusta. Ja tätä jatkui ja jatkui. Teme näytti jo kärsivältä ja aavisteli pahaa, josko ruokaa saataisiin koskaan edes valmiiksi saati pöytään asti ennen yömyöhää, jos porukka jatkaa samaan tahtiin. Viinillähän ei ollut asiaan mitään vaikutusta, ei.
Yllätys taisi kuitenkin olla melkoinen kun keittiöön vihdoin siirtyessämme oli tehtävänjako kaikille selvä, jokaisella paikat ja ryhmät ja yks kaks tohina täydessä käynnissä. Päädyimme lopulta valmistamaan menun kaikkine neljine ruokalajeineen ja kommervenkkeineen jopa etuajassa. Ehkä kaikilla oli niin kiire paljuun skumppalasi kädessä ja saunomaan, että vauhtia riitti. Ainakin keittiö oli jälkeemme sen näköinen kuin pikku-Asta olisi köynyt pyörähtämässä siellä. Herkullinen menumme tarjottiin meille saunan päätteeksi kauniisti katettuun pöytään upeina annoksina. Listalla oli: Teeren rintaa, poron kylkeä ja karpalo-sabayonea, Jänis-wallenberg ja herkkutattirisottoa, Hanhenkoipiconfit, palsternakka-omenachutneya ja appelsiinikastiketta sekä Suklaaleivos vadelmasorbetin kera. Ja kyllä oli hyvää!
Viini virtasi lauantain aikana sen verran vilkkaasti, että loppujen lopuksi eräs seurueemme jäsen jaksoi tsempata vain pääruokiin asti ennen pöytään torkahtamistaan...oli kuulemma makoisat unet. Alkoholista riippumattomista (näin ainakin luulen) syistä seurueemme eräs toinen jäsen taas kiikutettiin Mikkelin sairaalaan ambulanssikyydillä allergisen reaktion vuoksi, mutta tokeni onneksi pian ja liittyi taas seuraan myöhemmin. Illan saldona siis yksi hermoromahduksen partaalla oleva kokki, yhdet unet ja yksi lasarettikeikka. Melko tyylillä vietetty ilta siis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti